90 luvun pankkikriisi ja lama

Vapaamuotoista keskustelua muusta kuin sijoittamisesta.

Valvoja: Ram

Re: 90 luvun pankkikriisi ja lama

ViestiKirjoittaja laika » 13.02.2016 22:35

PANKKILASKUN MAKSAJAT 1 - Liian paljon rahaa (1996)
Hullunrohkea lainanottaja, ahne pankinjohtaja vai tyhmä talouspoliittinen päättäjä - kuka on syyllinen pankkikriisiin? Tätä tutkitaan ohjelman ensimmäisessä osassa, joka on nimeltään Liian paljon rahaa.

Talouslaman, pankkikriisin ja ennätys työttömyyden yhdeksi tärkeimmäksi syyksi voi sanoa hillitsemättömän luotonannon laajennuksen 80-luvun puolivälistä lähtien. Se synnytti kansantalouden kuplan. Kupla syntyi kolmen toimijaryhmän päätöksistä. Kotitaloudet ja yritykset ottivat lainoja, pankinjohtajat antoivat niitä ja käyttivät uusia välineitä lainojen rahoittamiseen, ja talouspolitiikan johtajat loivat puitteet tälle kaikelle.

Pankkitoiminnan säännöstely kesti vuodesta 1945 vuoteen 1980. Rahaa oli tuolloin niukasti ja lainojen saanti vaikeaa. Suomen Pankki määräsi antolainauksen keskikoron, joka antoi pankeille mahdollisuuden säätää velallisen korkoja. Yrityksille annettiin jopa 0% korkoista lainaa. Tappiota pankeille ei kuitenkaan tullut, sillä tuotto perittiin muiden lainoja nostamalla, jotta keskikorko säilyisi vakiona.
Säännöstelytalouden olennaisena osana oli jatkuva inflaatio, joka saattoi olla jopa 20% vuodessa. Näissä oloissa pankkitoiminta oli suhteellisen helppoa ja riskitöntä. Säätelytoiminta ja inflaatio paikkasivat pankinjohtajien huonoimmatkin päätökset. Rahaa tuli ja sitä ohjattiin etuoikeudella talletuksiin verotus ja muista traditionaalisista syistä.
Tuona aikana syntyi pankinjohtaja sukupolvi jolla ei ollut käytännön kokemusta luottotappioista.

Kun rahoitusmarkkinoita alettiin vapauttaa, antoi Suomen Pankki uusia välineitä luotonannon rahoittamiseen. Salliittiin esim. pankkien keskinäiset lyhytaikaiset lainat, sijoitustodistukset ja lainan otto ulkomailta. Luottojen määrä räjähti kasvuun.

Korkojen nosto oli osa valtion ajamaa vahvan markan politiikkaa. Valuutta haluttiin pitää vakaana muihin valuuttoihin nähden ja se onnistui vain korkoja nostamalla. Vahvasta markasta oli tullut poliittinen arvovalta kysymys ja se teki kansantalouden kannalta järkevän korkopolitiikan harjoittamisen mahdottomaksi. Korot olivat joko liian alhaalla tai liian ylhäällä. Kiinteästä valuuttakurssista pidettiin kiinni maksoi mitä maksoi.

Keskuspankki yritti korkojen nostolla hillitä myös luottoexpansiota. Vuonna 1989 niitä nostettiin. Se ei kuitenkaan pysäyttänyt luottoexpansiota vaan mitä korkeammaksi korot nousivat, sitä enemmän ulkomaista pääomaa suomeen valui. Keskuspankissa ei myöskään tajuttu kuinka rajusti koronnosto vaikuttaisi yritysten ja kotitalouksien toimintaan.
Ylikuumentuneiden markkinoiden puhjettua asuntojen ja osakkeiden hinnat putosivat puoleen. Tämän takia monet, jotka olivat rahoittaneet asuntonsa esim. 70% lainalla, joutuivat pakkolunastuksen eteen. He menettivät asuntonsa ja jäivät edelleen velkaa pankille. Lisäksi koronnostot osuivat yhteen yleiseurooppalaisen laman ja idän kaupan romahtamisen kanssa, joka laski yritysten kysyntää.

Talouspolitiikan päätäjät uskoivat luottoexpansion olevan vain tilapäinen ilmiö, joka tasaantuisi itsestään. Talouden ylikuumenemisen vaaroja ei nähty. Lama yllätti heidät lähes täydellisesti.
mm. Valtionvarainministeri Erkki Liikanen totesi 14.2.1990:" Kyllä suhdanteet heikkenee, mutta mitään tämmöistä lama vaihtoehtoa minusta ei ole näköpiirissä.
Pääministeri Holkeri sanoi 18.8.1990:" En hyväksy sitä väitettä, että taloutemme olisi huonommassa kunnossa kuin se oli tämän hallituksen liikkeele lähtiessä."
Seuraava valtionvarain ministeri Matti Louekoski sanoi 2.1.1991:" Ei nämä ole huonoja nämä kuvat, eikä Suomen kansantalous ole missään katastrofi tilanteesssa."

Säännöstelyn loputtua pankkisektorin riskit kasvoivat moninkertaisiksi. Pankinjohtajille luotiin kasvuun perustuvia tulospalkkioita, mitkä omalta osaltaan saivat heidät ottamaan suuria riskejä. Rahoitustarkastus oli keskustellut tulospalkkioiden soveltumisesta pankkialalle, sillä se edellyttää erityistä vakautta eikä turhaa riskinottoa, ja teki kirjauksen pankkilakeihin jossa sellaiset kiellettiin. 1985 alkaen tulospalkkioita kuitenkin alettiin käyttää, mutta tuolloin rahoitustarkastus totesi etteivät ne ole kirjoitettujen pykälien vastaisia.

Pankit olivat tottuneet, että sääntely takasi niiden kannattavuuden, jolloin je saattoivat keskittyä pelkästään markkinaosuuksien hankkimiseen. Kun sääntely lakkautettiin ja uusi pankkikulttuuri nousi, pankit innostuivat vapaudestaan. Ne toimivat annetussa ympäristössä, eikä niillä ollut yhtä hyvää saati parempaa kuvaa kokonaisuudesta kuin keskuspankilla, jonka olisi pitänyt huolehtia, etteivät pankit kykene lainaamaan enempää kuin talouden tasapainoinen kehitys edellyttää.

Talouspolitiikan päättäjät eivät ole Suomessa täysin kansan valitsemat. Ministerit, virkamiehet, suomenpankki ja rahoitustarkastuksen henkilöstö ovat vaaleilla valittavan edustuksen tavoittamattomissa. Näin ollen he eivät ole suoraan vastuussa kansalle, eikä kansa heitä voi vaaleilla valita.
  • 0

laika
 
Viestit: 522
Liittynyt: 03.03.2014 17:55
Reputation: 45

Re: 90 luvun pankkikriisi ja lama

ViestiKirjoittaja laika » 15.02.2016 08:49

Muutama pankin lainamainos kultaiselta kasarilta.
80-luku äijä.png
80-luku äijä.png (238.13 KiB) Katsottu 4287 kertaa

80-luku1.png
80-luku1.png (220.63 KiB) Katsottu 4287 kertaa

80-luku laina2.png
80-luku laina2.png (232.19 KiB) Katsottu 4287 kertaa
  • 0

laika
 
Viestit: 522
Liittynyt: 03.03.2014 17:55
Reputation: 45

Re: 90 luvun pankkikriisi ja lama

ViestiKirjoittaja laika » 15.02.2016 08:59

80-luvulla kaikki oli paremmin...ei ollut somea ja salkutki oli pullollaan ;)

80-luku5 salkku.png
80-luku5 salkku.png (234.77 KiB) Katsottu 4287 kertaa
80-luku3 salkku.jpg
80-luku3 salkku.jpg (238.61 KiB) Katsottu 4287 kertaa
80-luku6 salkku.jpg
80-luku6 salkku.jpg (231.66 KiB) Katsottu 4287 kertaa
  • 0

laika
 
Viestit: 522
Liittynyt: 03.03.2014 17:55
Reputation: 45

Re: 90 luvun pankkikriisi ja lama

ViestiKirjoittaja laika » 15.02.2016 09:02

80-luku laina1.jpg
80-luku laina1.jpg (103.39 KiB) Katsottu 4287 kertaa
80-luku laina5.jpg
80-luku laina5.jpg (217.88 KiB) Katsottu 4287 kertaa

80-luku laina3.png
80-luku laina3.png (220.71 KiB) Katsottu 4287 kertaa
  • 0

laika
 
Viestit: 522
Liittynyt: 03.03.2014 17:55
Reputation: 45

Re: 90 luvun pankkikriisi ja lama

ViestiKirjoittaja laika » 15.02.2016 09:05

Osassa näissä on sellanen pikavippi fiilis.


80-luku laina4.png
80-luku laina4.png (243.23 KiB) Katsottu 4286 kertaa
80-luku2.jpg
80-luku2.jpg (213.22 KiB) Katsottu 4286 kertaa
  • 0

laika
 
Viestit: 522
Liittynyt: 03.03.2014 17:55
Reputation: 45

Re: 90 luvun pankkikriisi ja lama

ViestiKirjoittaja laika » 15.02.2016 09:11

Pakko vielä uudestaan linkata tämä KOP:in valuuttakaupan Dinex systeemin mainos video. Mitä h**vettiä ne on miettinyt valitessa noita musiikkeja???? :lol: :o :lol:
https://www.youtube.com/watch?v=1XVtqcStHhE
  • 1

laika
 
Viestit: 522
Liittynyt: 03.03.2014 17:55
Reputation: 45

Re: 90 luvun pankkikriisi ja lama

ViestiKirjoittaja laika » 19.02.2016 23:30

PANKKILASKUN MAKSAJAT 2 - syylliset ja syytetyt 1996

Pankkikriisin taustalla oli poliitikoiden lupaama vahvan markan politiikka, joka kannusti valuuttalainoihin ja Suomen Pankin korkeat korot, jotka lamaannuttivat yritysten tuotantotoiminnan. Syyskuussa 1991 pankkikriisi puhkesi ja Suomen Pankki otti Skop:in haltuunsa. Tässä vaiheessa valvontaviranomaisilla ei ollut hajuakaan pankkien todellisesta tilasta ja Suomen Pankki kuvitteli, ettei tarvitsisi valtion (veronmaksajien) apua kriisin hoitoon. Pääjohtaja Kuhlberg tosin myönsi, että toimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä jo aikaisemmin.
Skopin päästäminen konkurssiin ei olisi ollut realistinen vaihtoehto, sillä se olisi vetänyt mukanaan pääomistajansa Säästöpankit. Hallitsematon kaatuminen olisi aiheuttanut koko pankkijärjestelmään paniikki reaktion. Suomen Pankki uskoi tukevansa koko Suomen pankkitoimintaa. Pankkituki sai kuitenkin pankit eräännyttämään nopeasti yritysten ja kotitalouksien lainoja, sekä realisoimaan vakuuksia pilkka hintaan aiheuttaen suuren konkurssi aallon.

Pankkitukea maksettiin suunnattoman paljon. Valtio ei aluksi ymmärtänyt kriisin syvyyttä ja alkoi tukea suoraan pankkeja. Jos olisi ymmärretty kuinka isosta asiasta on kyse niin malleja olisi kenties harkittu uudelleen.
Maksettu pankkituki ei jäänyt pankkeihin, vaan se käytettiin niiden omien lainojen maksuun muille pankeille ja sijoittajille. Valtiovalta totesi, etteivät ulkomaiset velkojat saa kärsiä. Tämän takana oli valtion oma tarve ottaa lisää velkaa, joka olisi vaarantunut mikäli ulkomaiset sijoittajat olisivat menettäneet rahansa.

Kaikki pohjoismaat kävivät läpi pankkikriisin. Suomessa pankkitukea maksettiin kaksi kertaa enemmän kuin Ruotsissa ja neljä kertaa enemmän kuin Norjassa suhteessa kokonaistuotantoon. Vuonna 1993 Ahon hallitus toteutti Suomen suurimman toimialajärjestelyn, jossa Skop:n tuottavat ja terveet osat jaettiin KOP:in, SYP:in, Postipankin ja Osuuspankin kanssa. Luottotappion, ongelmaluotot ja kannattamaton omaisuus jäi valtiolle.
Ruotsissa ja Norjassa valtio otti haltuunsa pankkien hyvät ja huonot osat. Suomessa hyvät osat myytiin ja vain huonot osat jätettiin yhteiskunnan vastuulle. Pankkien tervehtyessä Ruotsin ja Norjan valtiot myivät pankkeja ja keräsivät voittoja, kun taas Suomessa maksettiin edelleenkin tappioita.

Toinen vaihtoehto suoralle pankkituelle olisi ollut pankkien asiakkaiden tukeminen. Esimerkiksi valtion tuella yritysten korkoja olisi voitu alentaa ja laina-aikoja pidentää. Tällainen toimiva yritystuki muoto olivat valtion takuukeskuksen vakauttamis takaukset. Ne tulivat kuitenkin voimaan vasta 1993, kun pahin konkurssiaalto oli jo tapahtunut, omaisuutta realisoitu pilkkahintaan ja työttömyys kohonnut ennätys korkealle.
Asiakkaiden tukemiseen ei lopulta päädytty, sillä sitä pidettiin liian monimutkaisena prosessina. Silloin viranomaisten olisi pitänyt päättää ketkä olisivat tuen ansainneet ja tähän ei ollut valmiuksia.

Pankkituet ovat herättäneet kysymyksiä onko reilua pitää yksi yritysryhmä pinnalla yhteisin varoin ja jättää huomiotta toiset. Varsinkin kun monet elinkelpoiset yritykset ajautuivat konkurssiin.

Vahingonkorvaus oikeudenkäynteihin haastettiin 300 henkilöä Skopin johdoista ja hallituksista. Vastaajia ei syytetty varsinaisista rikoksista vaan varomattomalla luotonannolla aiheutetuista luottotappioista. Oikeudenkäynnit perustuivat eduskunnan päätökseen viedä kaikki pankkeja koskevat asiat erityistarkastuksiin ja sitä kautta mahdollisiin syytteisiin.
Oikeudenkäyntien tiedettiin maksavan valtiolle enemmän kuin niistä saataisiin vahingonkorvauksina takaisin. Niiden tarkoituksena oli saada yleinen oikeustaju tyydytettyä, sekä oikeudenkäynneillä toivottiin olevan ennalta ehkäiseviä vaikutuksia.

Pankkikriisin voittajiin kuuluivat ne, jotka myivät osakkeensa, yrityksensä tai kiinteistönsä 80-luvun lopun kiihkeinä ylikuumenemisen vuosina. Voittajia olivat alihintaan realisoitavan omaisuuden ostajat. Voittajina olivat myös pankkien ulkomaiset lainoittajat, joiden sijoitusvoitot maksettiin veronmaksajien varoilla. Pankkikriisin voittajiin kuuluivat myös asianajajat, jotka tekivät hyvän tilin vahingonkorvaus oikeudenkäynneillä.
  • 0

laika
 
Viestit: 522
Liittynyt: 03.03.2014 17:55
Reputation: 45

Re: 90 luvun pankkikriisi ja lama

ViestiKirjoittaja laika » 29.02.2016 09:13

PANKKIEN UHRIT 1998 - 4 yrittäjän tarina

Vaikka yrittäjä teki selvityksiä firman tilasta ja kuinka se selviäisi, eivät pankit suostuneet niitä kuuntelemaan vaan lopettivat rahoituksen kuin seinään, jopa vastoin aikaisempia sopimuksia. Rahoituksen loputtua yrittäjien oli haettava konkurssiin ja pankki aloitti vakuuksien pakkorealisoinnit alihintaan. Samalla aikaan ne aloittivat nauttimaan suoraa pankkitukea tai edullista PO lainaa.

- 92 puolivälistä aloitettiin pankkituen myöntäminen. SSP kiristi luottotappioiden kirjaus tahtia = Skop, SSP, Arsenal 30MRD luottotappiot
- Syp ja Kop saivat halvan PO lainan ja se oli nostettava 92 loppuun mennessä = SYP, KOP 30MRD (vain 26mil. pienemmät luottotappiot)
- 1992 konkurssiaallon huippu

YRITTÄJIEN HENKINEN PUOLI
1. Häpeä epäonnistumisesta. Vastuuntunto itselle, yhteisölle ja työntekijöille
2. Nöyryytys ja Lannistaminen, kun ei anneta enään yrittää ja lisäksi viedään kaikki omaisuus
3. Huijatuksi tulemisen tunne, sillä poliitikot lupasivat ettei devalvoida
- konkurssi yrittäjää pidettiin epäonnistuneena

PANKKITUEN ENSISIJAINEN TARKOITUS
- Rahoitusjärjestelmän turvaaminen, tallettajien ja koti- sekä ulkomaisten sijoittajien rahan suojeleminen
- Yritykset ja yksityiset velkataloudet jäivät kuvion ulkopuolelle

TOINEN VAIHTOEHTO, sillä saneeraus hyödyttää kaikkia ja konkurssi vain pankkeja
1. laskettu korkoja
2. pidennettty laina aikoja
3. jopa anteeksi annettu osa lainoista
--------pankilla olisi edelleen asiakas, vähemmän konkursseja ja siten vähemmän työttömyyttä. Valtio joutuisi maksamaan vähemmän pankkitukia ja sosiaalimenot huomattavasti pienemmät

PANKIT REALISOIVAT OMAISUUDEN NOPEASTI JA PILKKAHINTAAN
- kuten 30 luvun pula-aikaan = sama kuin 90-luvun pankkikriisi = omaisuuden uusjako
- Huutokaupassa kohde myytiin 1/10 hinnalla

AJETTIINKO YRITYKSIÄ KONKURSSIIN LIIAN HELPOIN PERUSTEIN?
Jos pankkitukea ei olisi saanut niin helpolla, olisi ratkaisuja haettu enemmän elinkelpoisten yritysten säilyttämiseksi.
Valtionvakuusrahasto päätti tukitoimista = mm. Pekka Laajanen ValtionvarainMinisteriö
- Mietittiin useita vaihtoehtoja, mutta yhteinen piirre oli, että rahaa kului suunnilleen yhtäpaljon kaikissa ratkaisuissa
- Valittu ratkaisu oli valtion kannalta selkein ja tällätavalla pankkikriisejä on hoidettu monissa maissa
- Valtion päätökset tuettavista olisi muodostunut liian byrokraattiseksi

ERKKI MOISANDER KERA OY (kehitysaluerahasto)
- Kehitysalue rahasto ehdotti 1991 korotonta suhdannelainaa yrityksille. Tavoitteena oli estää konkurssiaalto. Laina olisi toteutettu yhteistyössä rahoittaja pankkien kanssa.
- Pankkikriisi oli Suomessa kalliimpi kuin muissa maissa.
- Kera OY:n laskelmissa tukea yrityksille ja korkotukea olisi tarvittu 750miljoonaa jokaista pk-yritysten 10MRD luottokantaa kohden. 60 000 - 80 000 työpaikkaa olisi säästynyt. Tämä olisi ollut halpa ratkaisu
- Syntynyt konkurssiaalto aiheutti valtavasti byrokratiaa, näin ollen yritystukien aiheuttama byrokratia olisi ollut vähäisempää
- Pankkituki ei helpottanut taloutta vaan se kiihdytti yritysten konkursseja ja sitä kautta syvensi lamaa!

------hallit jäivät tyhjille ja toiminta häädettiin pois. Tuottaminen pakotettiin loppumaan-----------
90-luvun alussa yli 30 000 yritystä ajautui konkurssiin. Tämä oli noin 15% kaikista yrityksistä!

DEVALVAATIO
- Poliitikot vannoivat ettei sitä tehdä (tahallinen harhaan johtaminen?? rikos???)
- Markka -40%, 10miljoonan laina kasvoi 14mil. , joten myös korot kasvoivat eivätkä vakuudet enään riittäneet

PANKIN JA YHTEISKUNNAN VIRHEET
- Valuutta lainoja markkinoitiin ja muita oli vaikea saada
- Devalvaatiota ei pitänyt tulla kunnes yhdessä yössä kelkka kääntyi
- Poliitikot tiesivät paljonko p&k yrittäjillä oli valuuttalainoja. Suuret yritykset vaihtoivat markkansa ulkomaanvaluutaksi
= pienet jätettiin tietoisesti kärsijöiksi!??

KOURIKAUPPOJEN järjestelyissä SYP JA KOP tekivät 3MRD tappiot
- pankeilla vähemmän OPO:n joustoa muille velallisille

HULLU VUOSI 1988
Suomen Pankki ja Holkerin hallitus panivat rahamarkkinat täysin sekaisin. Pankit lisäsivät vuodessa luotonantoa 30%. 1989 kotimarkkinayrityksille vapautettiin valuuttaluotot, pankit markkinoivat agressiivisesti

KONKURSSIN TEHNEITÄ YRITTÄJIÄ
jäi suuriin velkoihin omaisuuden realisoinnin jälkeen. Ulosotto ei riitä edes korkoihin. Loppuelämän pallojalassa. Konkurssiaallon seurauksena kaikki pyrkivät lainoistaan eroon ja toimimaan omalla rahoituksellaan, kasvua ei haeta ja pelon ilmapiiri.
  • 0

laika
 
Viestit: 522
Liittynyt: 03.03.2014 17:55
Reputation: 45

Edellinen

Paluu Yleistä

Paikallaolijat

Rekisteröityneet käyttäjät:
Google [Bot]
Reputation System ©'